Nyt kun arki on lomien jälkeen koittanut ja ulkona on syytä kiskoa aamuisin lapaset käteensä, on hyvä aika palata kesäisiin tunnelmiin kesätyöntekijämme Anniinan kirjoittaman blogin muodossa. Tältä näyttivät työtehtävät Trelicillä 18-vuotiaan lukiolaisen silmin!
”Terveiset Trelicin kesätyöntekijältä!
Tosiaan olen Anniina. Olen lukio-opiskelija ja tänä kesänä myös Trelicin kesätyöntekijä. Tätä Blogia kirjoittaessani on kuukauden mittaisen työjaksoni viimeinen, tosin vajaa, viikko. Työjakson aikana olen ehtinyt tehdä paljon erilaisia mielenkiintoisia asioita ja päässyt kokeilemaan jopa etänä työskentelyä kahden päivän ajan.
Pelkistyksessä käytettävien kuparikuponkien valmistelua (taiteilija: Roosa, TET-harjoittelu 2020).
Kun otin kesätyön vastaan, en oikeastaan tarkalleen tiennyt mitä kaikkea tulisin tulevan kuukauden aikana tekemään. Näin työjakson loppupuolella vastaus on: Paljon erilaisia asioita. Loppujen lopuksi kuukausi on aika pitkä aika johon mahtuu paljon uuden opettelua ja rutiinihommia. Päällimmäisenä työtehtävistäni mieleen nousee pelkistys. Ymmärrykseni mukaan pelkistyminen on kemiallinen reaktio, joka laboratoriossa toteutetaan tyylikkäällä ja erittäin monimutkaisen näköisellä laitteistolla. Todellisuudessa pelkistyksessä tehtäviäni olivat näytteen valmistelu, typpipullon avaaminen ja napin painaminen.
Pelkistyksen lisäksi minulla on ollut muitakin mielenkiintoisia ja vähemmän mielenkiintoisia työtehtäviä. Esimerkiksi näytteiden valu epoksilla oli kivaa siihen asti kunnes näytteet piti niiden päällä pomppimalla irroittaa astioista. Henkilökohtaisesti pidin myös näytteiden hiomisesta, joka kuluneen kuukauden aikana on ehtinyt tulla erityisen tutuksi. Tietenkin olen tehnyt paljon myös sellaisia pakollisia asioita, joihin vakituisilla työntekijöillä ei vain ole ollut aikaa kuten kaappien järjestely ja niiden sisältöjen läpikäynti ja yleinen siivoaminen. Nämäkään tehtävät eivät ole olleet varsinaisesti epämieluisia, koska tiedän, että jonkun ne on kuitenkin tehtävä.
Ilmeisesti rento ilmapiiri on aika yleistä teknisellä alalla ja Trelicissä se ainakin toteutui. Sillä vaikka olenkin täysin kokematon työntekijä, sain tehdä paljon myös yksin, ilman, että joku oli koko ajan vahtimassa. Myöskään avun pyytämisessä ei ollut suurta kynnystä ja joku vakituinen työntekijä oli aina tarvittaessa paikalla.
Yleisesti ajatellen työjakson loppuminen ei mitenkään valtavasti sureta, mutta Trelic oli hyvä paikka olla ensimmäistä kertaa pidempi pätkä töissä kerralla. Oli kivaa, että töitä oli keksitty riittävästi, koska välillä kuulee tarinoita kesätöistä, joissa kesätyöntekijät vain istuvat tekemättä mitään. Eikä minua varsinaisesti olisi harmittanut jatkaa vielä töitä, mutta on hyvä, että saan vähän lomailtua ennen kuin syksyllä taas jatkan koulua. Toivotan siis itselleni ja jokaiselle lukijalle hyvää kesää ja lämpimiä lomapäiviä.”